Hardi vaahtomerkkarin huolto / toimintakuvausta

Hardi Master -kasvinsuojeluruisku

Master -kasvinsuojeluruiskuun kytketty vaahdotin tuppasi toimimaan lähinnä oman tahtonsa mukaan, eikä vaahdon määräkään ollut mikään päätähuimaava... Joten suoritetaanpa pienehkö huolto.

Pääkomponentit

Hardin vaahdotinlaitteisto koostuu neljästä pääkomponentista:

Keskusyksikkö, mikä hoitaa kaiken sähköisen toiminnan ja sisältää mm. ilmapumpun ja neste/ilmaventtiilit. Yksikkö saa käyttövoimansa traktorin perävaunupistorasiasta takavalojen liittimestä sekä maaliittimestä.

Kauko-ohjain, keskusyksiköltä lähtevän johdon päässä oleva laite, mikä viedään ohjaamoon. Kauko-ohjain sisältää kaksi käyttövipua: Vaahdottimen suunta/käyttöohjaus (vasen puoli, pois päältä, oikea puoli), sekä määränsäätö.

Vaahtonestesäiliö(-t), kaksi (tai yksi) painesäiliötä, mihin varastoidaan vaahdotuksessa käytettävä aine. Säiliöihin pumpataan ylipaine vaahdottimen käydessä. Säiliöiden alaosasta lähtevät putket yhdistyvät T-haarassa, minkä yhteydessä on karkeasuodatin.

Vaahdotinpäät, yksi kummassakin puomissa. Vaahdotinpäähän tuodaan vaahtoneste- sekä ilmaputket. Neste ruiskutetaan suuttimen läpi vaahtomuovisieneen, ja paineilma puhaltaa ilmaa sienen läpi, jolloin neste vaahdottuu.

Merkkarin toimintaperiaate

Laitteisto saa päävirtansa traktorin perävaunupistokkeesta aina kun takavalot ovat kytketyt. Kun kuljettaja kytkee kauko-ohjaimesta merkitsijän päälle - esim. vasemmalle puolelle - avautuvat ensimmäisenä kyseisen puolen paineilma- sekä nesteventtiilit. Noin 3 sekunnin jälkeen kytkeytyy ilmapumpun rele, minkä kautta ilmapumpulle tuodaan jännite - ja pumppu käynnistyy.

Ilmapumppu tuottaa paineilmaa, mikä ohjataan vaahtonestesäiliöiden yläosassa olevien yksisuuntaventtiilin kautta säiliöihin. Paineen pakottamana säiliössä oleva neste kulkeutuu säiliöt yhdistävän T-kappaleen jälkeen esisuodattimen kautta keskusyksikössä olevaan määränsäätimeen.

Määränsäädin (mikä on periaatteessa pelkkä kierrehana) rajoittaa nesteen määrän sopivaksi, minkä jälkeen neste kulkeutuu sähköventtiileille. Aktiivisen (tässä tapauksessa vasemman puolen) sähköventtiili päästää nesteen läpi kohti vaahdotinpäätä.

Ilmapumppu tuottaa paineilmaa myös vaahdottimelle: Ilma ohjautuu sähköventtiileille, ja aktiivisen (tässä tapauksessa vasemman puolen) sähköventtiilin kautta paineilma johtuu vaahdotinpäähän.


Paineilman jakoyksikkö jakaa ilman nestesäiliöille, sekä puomien päissä oleville vaahdottimille.

Vaahdotinpäässä vaahtoneste suihkutetaan suuttimen kautta vaahtomuovisieneen, missä neste yhteytyy paineilman kanssa ja muodostuu vaahdoksi. Valmis vaahto ajautuu varsinaiselle suuttimelle, mistä se tarpeeksi kookkaaksi kehityttyään putoaa alas.

Merkkausvälin säätö tapahtuu ohjaamosta käsin: Säätövipua käännetään haluttuun suuntaan (esim. tiheämmäksi), jolloin määränsäädintä käyttävä moottori käynnistyy ja kiertää säätimen säätövipua niin kauan, kuin kuljettaja pitää säätövipua käännettynä, tai määränsäätimen säätövara loppuu. Nesteen määrällä säädetään vaahdon määrää, ja siten myös merkkausväliä.


 Määränsäätö: Sähkömoottori kiertää nestehanaa.

Ongelmat, niiden korjaus ja huolto


Ensimmäisenä huomio kiinnittyi ilmapumpun toimintaan - se kun saattoi olla välillä käynnistymättä ollenkaan, mutta pieni kopautus keskusyksikön kylkeen herätti laitteen. Oireet viittasivat pumpun hiiliin, jotta olisivatko käytössä kuluneet niin ettei yhteyttä välttämättä muodostu ilman "herättelyä"... Joten koppa pois ja tutkimaan. Kansi on kiinni etu- ja takasivuistaan ristipääruuveilla. Takaosan ruuveihin saattaa pääsy olla mahdoton ilman yksikön irroitusta telineestä.

Yleismittarilla tutkiskelun ja koputellessa tarkemmin ilmeni, että virtakatkos tapahtuukin jo pumppua ohjaavan releen kohdalla: Relettä ohjaava jännite tippui pitkien ja ohuiden kauko-ohjaimen johdinten sekä diodin jälkeen sen verran, ettei vanha rele pystynyt vetämään. Johdinten sekä syöttövirran tarkistuksien jälkeen vaihdettiin uusi kytkentärele (normaali lisävalorele), sekä releen ohjauspiirin kondensaattori, minkä jälkeen pumpun käynnistysmurheet oltiin selätetty.





Nyt kun ilman saanti saatiin kuntoon, jäi vielä ongelmaksi vaahtonesteen kulku.. Ensiksi purettiin puomeissa olevat vaahdotinpäät: Päässä oleva alempi ristipääruuvi irti, ja vaahtopää lähtee vetämällä irti. Vaahtopään sisällä on rautaverkko, ja vaahtomuovisieni; molemmat lähtevät vetämällä.


Vaahdotinpää ja kiinnitysruuvit: Alempi kiinnittää koko pään, ylempi pitää paikoillaan vaahdotinpään sisäosia.


 Vaahto muodostuu vaahtomuovissa.

Sienen jälkeen vaahtopään sisällä näkyy musta suutinosa: Irroittamalla jäljelle jäänyt ylempi ristipääruuvi ja putkia työntämällä loput osat purkautuvat, tosin osat saattavat istua tiukassa. Suutinosassa on kiinni myös valkoinen kumitutti, mihin putket kiinnittyvät. Tutti, samoiten kuin siinä olevat putketkin irtoavat vetämällä.



Tässä tapauksessa putket olivat murtuneet aivan vaahtopään juuresta, mistä paineilma ja vaahtoneste pääsivät karkuun. Jotenpa, napsastiin katkoteräpuukolla pätkät putkista pois (kannattaa tarkistaa, etteivät putket jää liian lyhyiksi - tarvittaessa esim. hydrauliliikkeistä saatavilla jatkoilla voi putkia jatkaa).


 Vaahtopäähän tulevat putket ovat painamalla paikoillaan.

Nesteputki (se ohuempi kyseisen puolen letkuista) irroitettiin myös keskusyksiköstä, ja puhallettiin paineilmalla puhtaaksi. Suutinosan tarkistuksen ja puhdistuksen jälkeen tökättiin putket takaisin valkoiseen kumituttiin, laitettiin suutinosa hollille - hieman pesuainetta suutinosan O-renkaalle - ja painettiin suutin takaisin paikoilleen. Vaahtosieni ja verkko paikoilleen, ruuvi kiinni, ja toisen puolen kimppuun.


 Keskusyksikön liittimet. Tässä tapauksessa merkattuina. Edestä lukien: Vas. puomin ilma, vas. puomin neste, säiliöiden paineistus, oik. puomin neste, oik. puomin ilma.

Kun vaahdotinpäät oli tarkistettu, saivat huomiota vaahtonestesäiliöt. Säiliöiden nesteputket yhdistävässä T-haarassa oleva suodatin auki, paineilmalla putsaus, ja kasaan.



Samalla kun asialla oltiin, tehtiin tsekkaus säiliöihin, ja toisessa olikin yläosan painesuuttimen kärsä pudonnut säiliön pohjalle. Kierrettiin mutikka paikkaansa.




Kun pääkohteet oltiin tarkistettu, laitettiin vaahtoliemet takaisin säiliöihin, ja koekäyttö. Pumppu pärisi mukaisasti, ja vaahtoainekin ruiskusi kummankin puolen sähköventtiilien päistä, joten nuo vaahdotinpäiden irroitetut nesteputket voitiin laittaa takaisin kiinni.

Vaahdotin uudelleen käyntiin, ja ihmettelemään: Nyt vaahtoa tulee, jopa sen verran runsaasti jotta voidaan kääntää määränsäätöä pienemmälle, johan se olikin ajettu äärimmilleen auki.

Nestesäiliöiden korkeissa olevat isot O-renkaat vuotavat ilmaa, joten ne pitää vielä vaihtaa. Kannattaa muuten olla tarkkana noissa ilmavuodoissa; jos toisen säiliön paine on alhaisempi juurikin ilmavuodosta johtuen, ajautuu kaikki neste toisesta säiliöstä siihen: Vuotopaikasta tulee ainakin vaahtoa, ja kotvan päästä itse ainettakin. Ja jos säiliöihin ei muodostu painetta, ei vaahtoakaan liiemmin tule.

Jaa niin: Näissä merkkareissa ei välttämättä tarvitse käyttää vaahtoainetta, reipas astianpesuaineella kyllästetty - mieluiten puhdas sadevesi tekee ainakin pienemmillä pelloilla riittävän vaahdon.

Eero Jääskeläinen

Salo

Linkittäydy Facebookin kautta, ja pysyt ajan tasalla: